Vähän ennenkuin Siru tuli meille, kuulin naapurilta että toiseen naapuriin on tulossa koiranpentu. Nähtyäni joulun aikaan tätä naista ja sen pientä valkoista koiraa ulkona, olin aivan varma että pentu olisi myös cotoni.
Nyt kun koira on isompi, se paljastuikin bichoniksi. Sirun kanssa meillä on aina ollut niiin surkea tuuri ettemme ole koskaan sattunut tämän naisen kanssa yhtäaikaa ulos, niimpä koira oli meille aivan selvä mysteeri.
Viikko sitten satuimmekin yhtäaikaa yllättäen ulos. Juttelimme hetken ja Siru oli aivan haltioissaan tästä bichoni Vilistä. Heillä oli kuitenkin kova kiire sisälle ja sovimme tapaamamme jokin toinen päivä paremmin.

Tänään rohkaisin mieleni, koulusta tultuani vaihdoin ulkoiluvaatteet ja menin Siru sylissä soittamaan tämän Merja nimisen naisen ovikelloa. Merja kutsui meidät sisään, ja koiratoverukset olivat innoissaan toisistaan.
Menimme myös ulos, jossa koirat juoksentelivat ja painivat keskenään. Sirulla ja Vilillä oli mahdottoman hauskaa keskenään. :>

Vauhdikkaan lenkin ja leikin jälkeen oli aika jo lähteä kotiin. Molemmat koirat olivatkin jo aika uupuneita.
Tosin Sirun ja Essin kanssa lähdimme vielä mustiin ja mirriin, sillä olin unohtanut ostaa Sirulle uusia keppejä ym. pureskeltavia. Olin jo kauan suunnitellut ostavani Sirulle jonkin puvun, sillä loska ilmalla lumi tarttuu inhottavasti turkkiin ja Siru parka on ihan pulassa pallojen kanssa.
Kiertelimme liikkeessä mukaan tarttuikin kaksi lastukenkää ja hurtta puku, joka oli -40%.
Siru oli puvusta kyllä vähän ihmeissään ja tuijotti meitä essin kanssa hyvin murhaavasti, mutta kylläkai siihen tottuu..

Siru toivottaa kaikille ystäville ja tutuille Hyvää ystävänpäivää ! <3

Tänään Essillä oli junior handler- harjoitukset pallohallilla, niimpä lähdimme Sirun kanssa myös mukaan, kun kerta äidin kyydillä autolla pääsimme. Mukaan lähtivät myös Essin ystävä Anni ja hänen cockerspanielinsa Veeti. Sirun mielestä Veeti oli maailman kivoin koira, ja Siru olisikin halunnut leikkimään Veetin kanssa. Perhoskoira Ripa oli innoissaan Sirun näkemisestä, ja Sirunkin uskaltautui jo heiluttamaan häntäänsä. Tällä kertaa mukana oli myös villakoira Siiri, ja Bichon frice Rasmus.

Tänäänkin Sirun täytyi jäädä joksikin aikaa yksin. Menin töihin 12, ja äiti lähti mukaani asioille kaupunkiin. Jätimme Sirun keittiöön, sillä edellisellä eteiseen jättämisellä oli seurauksena Siru penkkien välissä. Laitoimme keitiön oven kiinni ja oven pidikkeeksi vielä "stopparin" sekä pienen valkoisen tason, jolla olemme peittäneet eteisen sähköjohdot. Tunnin päästä kun äiti palasi takaisin, oli Siru eteisessä odottamassa !

Pieni pentu oli jotenkin ihmeenkaupalla työntänyt esteet oven edestä ja oli innoissaan ovella.
(Huomenne matkaan kyllä k-rautaan ostoksille !)

Tänään kävimme myös ottamassa hieman kontaktia muutamaan tuttuun koiraan. Käväisimme nimittäin pallohallin vapaavuorolla. Meteli hallissa oli aika kova, sillä erilaiset ryhmät harjoittelivat eripuolella hallia. Pienet tutut koirat harjoittelivat agilitya hallin alussa, ja kävimmekin heidän luonaan. Siru oli todella reipas, mutta oli vähän hämillään uudesta tilanteesta. Perhoskoira Ripa oli Sirun mielestä kaikkein mielekkäin, sekä shetlanninlammaskoira jota vastaan Siru keksi ihmeellisen leikin. Se hiippaili sheltin viereen, nousi hieman takajaloilleen ja kosketti nenällään, sheltin nenään. Sitten Siru juoksi vähän kauemmaksi ja teki saman uudestaan. : DD. Villakoira Helmikin olisi ollut Sirun mielestä mukava, mutta Helmi oli kova haukkumaan niimpä Sirua hieman pelotti.
Uskon että Siru tulee saamaan paljon mukavia koiraystäviä.

Siru osaa sitten yllättää joka ikinen päivä.
Siru jäi neljäksi tunniksi yksin. Lähdin töihin kahdeksaan, ja Joona jäi vielä kahdeksi tunniksi. Joonan lähdettyä sovimme, että äiti käy katsomassa koiraa ettei sen aika käy pitkäksi ja ettei se ehtisi tehdä kovin suuria tuhoja. Äiti oli mennyt paikan päällä yhden aikoihin, ja Siru oli innoissaan nukkunut meidän SÄNGYLLÄ ! Siinä sitten taas ihmeteltiin, että miten ihmeessä pentu oli päässyt sängylle kun ase on vielä kovin korkeakin eikä se ole aiemmin sinne hyppäämällä päässyt.. Siru kylläkin valaisi asiaa näyttämällä myöhemmin miten oli nerokkaasti käyttänyt nojatuolia apuna. Silti asiassa oli ihmettelemistä.

Siru on sopeutunut meille todella hyvin. Pientä alku pelottavuutta oli ensin huomattavissa, mutta kunhan pari päivää kului niin tyttö alkoi käyttäytyä kuin olisi aina ollut meillä. Sirulla on hyvin outoja tapoja, kuten se että se jää tuijottamaan yhtäkkiä. Lisäksi koira on välillä aivan mahdoton puremaan, kieltänyt olen kovasti. Mutta taitaa tämä tyttö olla hieman villitapaus. Joka iltaisen vauhtijuoksun aikana matot ja lelut saavat kyytiä. Siru ravistelee lelujaan ihan hulluna, kyytiä saavat myös oma viltti ja petikin lentelee välillä. Se myös tietää mille matolle kannattaa pissiä ettei jää jälkeä. Tämä pentu on kyllä ovela.


Tänään harjoiteltiin yksin olemista. Pentulle jätettiin oleskelutiloiksi eteinen ja keittiö. Pääsy olohuoneeseen evättiin pitkällä ja melko korkealla "pirtinpöydän tuolilla". Siru on useasti yrittänyt kavuta penkin yli, vaikka se on korkea, niimpä asetin toisen samallaisen tuolin edellisen päälle, jolloin pääsy olisi mahdoton.
10-minuuttia myöhemmin äiti oli katsonut ikkunasta ja huomannut että Sirun häntä näkyy penkkien välistä! :o Menimme takaisin sisään, ja Siru istui tyynesti OLOHUONEESSA ! :o Mahtaa tämä tyttö olla melkoinen akrobaatti ! Onneksi ei sentään käynyt pahasti, vaan kiipeilymatka päättyi hyvin.

Nyt täytyykin kehitellä jokin erilainen keino evätä pääsy.